Aaron Beck: psykiatri, josta KKT sai alkunsa

Kuka Aaron Beck oli?

Aaron Temkin Beck oli yhdysvaltalainen psykiatri. Hän aloitti Pennsylvanian yliopiston psykiatrian laitoksella vuonna 1954 ja pysyi siihen yhteydessä koko uransa ajan. Vuonna 1994 hän perusti tyttärensä, psykologi Judith Beckin, kanssa Beck Instituten kouluttamaan kliinikoita kehittämäänsä lähestymistapaan. Hän kuoli kotonaan Philadelphiassa 1. marraskuuta 2021 sadan vuoden ikäisenä.

Beck oli koulutukseltaan psykoanalyytikko, sillä psykoanalyysi oli tuolloin psykiatrian vallitseva suuntaus. Hänen oma tutkimuksensa vei hänet siitä poispäin.

Mitä hän huomasi?

1950-luvun lopulla ja 1960-luvun alussa Beck tutki apeaa mielialaa. Kuunnellessaan tapaamiaan ihmisiä hän kuuli kerta toisensa jälkeen samanlaisia ajatuksia: nopeita, suunnittelemattomia ja ankaria. ”Teen aina kaiken väärin.” ”Kukaan ei halua minua sinne.” ”Tämä ei muutu koskaan.” Ihmiset eivät usein olleet täysin tietoisia näistä ajatuksista ennen kuin niistä kysyttiin, mutta ajatukset näyttivät muovaavan sitä, miltä heistä tuntui.

Beck kutsui niitä automaattisiksi ajatuksiksi. Vuonna 1963 hän julkaisi artikkelin ajattelusta ja masennuksesta, jossa hän kuvasi ne ja niissä toistuvat virhekaavat.

Ajatusten aiheet hän ryhmitteli kolmeen alueeseen, joita hän kutsui kognitiiviseksi triadiksi:

• itse: ”Olen hyödytön”
• maailma ja muut ihmiset: ”Ketään ei kiinnosta”
• tulevaisuus: ”Tämä on aina tällaista”

Miten siitä tuli KKT?

Beckin oivallus oli nähdä ajatus arvauksena, joka tarkistetaan, eikä tosiasiana. Hän kävi ihmisen kanssa yhdessä läpi, mikä tuki ajatusta ja mikä ei, ja etsi reilumpaa tapaa nähdä asia. Hän myös kannusti pieniin kokeisiin arjessa, jotta selviäisi, mitä oikeasti tapahtuu.

Kun lähestymistapaan yhdistettiin käyttäytymiseen perustuvia menetelmiä, kuten toimintojen suunnittelua ja pelkojen asteittaista kohtaamista, se tuli tunnetuksi kognitiivisena käyttäytymisterapiana (KKT). Vuonna 1979 hänen kollegojensa kanssa kirjoittamansa kirja esitti menetelmän vaihe vaiheelta, ja se on muovannut KKT:n opettamista siitä lähtien.

Mikä on ajatus selkokielellä?

Muutama Beckin työn periaate kulkee mukana lähes jokaisessa KKT-harjoituksessa:

• Tunteet seuraavat ajatuksia tapahtumista, eivät pelkkiä tapahtumia. Kaksi ihmistä voi kohdata saman torjunnan ja tuntea hyvin eri tavoin sen mukaan, mitä se heille merkitsee.
• Ajatuksia voi testata. Kysymys ei ole ”Onko tämä positiivinen ajatus?” vaan ”Mitä tosiasiat kertovat?”
• Ajatusvirheet toistuvat. Beck kuvasi kaavoja, kuten suuren johtopäätöksen vetämistä yhdestä tapahtumasta (yliyleistäminen), vain huonojen puolten näkemistä (mielen suodatin) ja pahimman ennustamista (ennustaminen). Myöhemmät kirjoittajat, heidän joukossaan hänen oppilaansa David Burns, laativat näistä kaavoista luetteloita, jotka moni tuntee nykyään ajatusansoina.
• Pienet teot muuttavat myös mielialaa. Kun teet jotain, vaikka ei huvittaisi, ajatuksesi saavat uutta tietoa.

Mitä hänen tutkimuksensa toi lisää?

Beck oli yhtä lailla tutkija kuin kliinikko, ja hän halusi ajatuksiaan testattavan. Vuonna 1961 hän julkaisi kollegojensa kanssa kyselyn mielialan apeuden mittaamiseen, Beckin depressioasteikon (BDI), josta tuli yksi alansa käytetyimmistä mittareista. 1970-luvulla hänen ryhmänsä teki ensimmäisiä kontrolloituja tutkimuksia kognitiivisesta lähestymistavasta, ja seuraavina vuosikymmeninä tutkijat eri puolilla maailmaa tutkivat KKT:tä ahdistuksen, paniikin, huolestuneisuuden ja muiden ongelmien yhteydessä. Tuo testaamisen tapa, mittaaminen ennen ja jälkeen, on osasyy siihen, että KKT on nykyään niin laajasti tutkittu.

Lyhyt esimerkki

Kuvittele, että joku lähettää ystävälleen viestin eikä saa vastausta koko iltana. Automaattinen ajatus voisi olla: ”Hän on suuttunut minulle. Pilaan aina ystävyyssuhteeni.” Beckin käsittein tämä yksi ajatus koskettaa kaikkia triadin osia: näkemystä itsestä (”pilaan”), muista ihmisistä (”hän on suuttunut”) ja tulevaisuudesta (”aina”).

Ajatuksen tarkistaminen tarkoittaisi kysymistä: mikä viittaa siihen, että hän on suuttunut? Onko hän ollut ennenkin hiljaa muista syistä? Mitä ajattelisin, jos ystävä kertoisi minulle tästä? Reilumpi ajatus voisi olla: ”En tiedä, miksi hän ei ole vastannut. Hänellä on iltaisin usein kiireitä, ja viime keskustelumme oli ystävällinen.” Tosiasiat eivät ole muuttuneet, mutta tunne yleensä muuttuu.

Mitä KKT ei ole?

Muutama väärinkäsitys toistuu usein:

• Se ei ole positiivista ajattelua. Tavoite on paikkansapitävä ajatus, joka on joskus edelleen surullinen.
• Se ei väitä, että ongelmasi ovat vain päässäsi. Todelliset ongelmat tarvitsevat todellisia ratkaisuja; KKT:ssä käytetään myös käytännön ongelmanratkaisua.
• Se ei käsittele vain menneisyyttä. Beckin lähestymistapa tarkastelee enimmäkseen sitä, mikä pitää ongelmaa yllä nyt, ja siihen kuuluu harjoittelua käyntien välillä.

Missä hänen työnsä näkyy tänään?

Ajatuskirjaus on selvin esimerkki: kirjoita tilanne, automaattinen ajatus ja kuinka vahvasti uskot siihen, katso, mikä tukee sitä ja mikä ei, ja kirjoita tasapainoisempi ajatus. ABC-kirjaus jakaa saman ketjun ensimmäisiin vaiheisiinsa, ja Sokraattiset kysymykset ovat niitä kysymyksiä, joita Beckin menetelmä esittää ajatuksesta.

KKT on yksi parhaiten tutkituista lähestymistavoista ahdistukseen ja apeaan mielialaan, ja NHS mainitsee sen niiden psykoterapioiden joukossa, joista voi olla apua kumpaankin. Tämä näyttö koskee KKT:tä sellaisena kuin sitä toteutetaan ja tutkitaan tutkimuksissa. ThinkGO käyttää Beckin ja hänen kollegojensa alun perin kuvaamia tekniikoita omahoitoharjoituksina. ThinkGO on omahoitotyökalu, ei terapiaa, eikä se korvaa terapeuttia tai lääkäriä eikä diagnoosia.